I don't wanna party, I just wanna study!

Tänne Maltalle tulon pointtina taisi tosiaan alun perin olla se vaihto-OPISKELU. Siitä opiskelusta vain on aika vähän kerrottavaa tähän mennessä... Vaihtarikavereissa on opiskelijoita monelta eri alalta, ja suurin osa heistä kertoo jokaiselle luennolle luettavista artikkeleista, pitkistä päivistä, myöhäisistä iltaluennoista tai aikaisista aamuluennoista sekä pitkin kurssia kirjoitettavista esseistä. Noh, meidän lukujärjestys puolestaan näyttää tältä:

Näistä vähistä kursseista keskiviikon Culture and Heritage on tosiaan maksullinen Maltan kulttuuriin tutustuva kurssi, jonka otimme ihan omaksi iloksemme. Meidän tarvitsee siis jaksaa nousta aikaisin sängystä vain maanantaisin ja rutistaa sinä päivänä kolme luentoa. Tiistaina tarvitseekin sitten jaksaa vain yksi. Luennot ovat aika pitkälti samantyylisiä kuin Suomessa: professori on äänessä suuren osan luennosta ja heittää välillä kysymyksiä. Fluency Disorders 2 keskittyy sujuvuushäiriöiden arviointiin ja kuntoutukseen, ja niinkuin Elisa jo mainitsi, päästään ensi viikolla seuraamaan luenntoitsijan pitämää änkytysterapiaa. Kurssin suorittamiseen kuuluu myös kymmenen julkista änytystilannetta, joita tulee harjoitella etukäteen, jotta tilanteet vaikuttavat aidoille. Näistä kirjoitetaan sitten raportti, joka palautetaan loppukeväästä. Tämä ei tule tuottamaan meille vaikeuksia, sillä emme osaa puhua sujuvasti suomeksikaan, saati sitten englanniksi. Fluency on ainoa kurssi, jonka käymme kakkosvuosikurssilaisten kanssa. Applied Neurology-kurssi kuuluu puolestaan neljännen vuosikurssin opintoihin, ja sillä on käsitelty meille jo ennestään tuttuja neurologian aiheita, kuten aivoverenkierron häiriöitä ja päävammoja. Kurssin pitävä neurologi antaa aina luennon päätteeksi seuraavan viikon aihepiirin, johon tulee tutustua ennen seuraavaa luentoa. Luennolla hän sitten hiljaisella lääkäriäänellä kertoo, mitä aiheesta tulee tietää tentissä, ja kaikki kirjoittavat raivolla vastaukset ylös. Neurologian englanninkielisten termien hallinta tentissä hieman jännittää etukäteen.. Language and Psychiatry käsittelee pääasiassa autismia, mutta ilmeisesti kurssin loppuvaiheessa myös muunmuassa ADHD:ta. Tätä kurssia pitävä matami on vastuussa myös tiistain kehitysvammaisuutta käsittelevästä kurssista. Molemmat kurssit ovat kolmannen vuoden opintoja.

Ihan kampusalueen vieressä sijaitseva Mater Dei-sairaala, jossa kaikki meidän valitsemiemme kurssien luennot pidetään

Ainakin kehitysvammaisuutta käsittelevällä kurssilla on välillä mietitty tehtäviä ryhmissä, joten ollaan näissä tilanteissa päästy keskustelemaan maltalaisten logopedienkin kanssa. Maltalaisia on noin 17 vuosikurssillaan, eli ei mitään valtavia ryhmäkokoja täälläkään. Ja tietysti tuttuun tapaan, miehiä keskimäärin yksi per vuosikurssi. Tähän mennessä eniten on tullut juteltua neljännen vuosikurssin logopedien kanssa, sillä heistä on osa ehtinyt käydä itsekin vaihdossa. Nämä tytöt ovatkin olleet selkeästi avuliaimpia, kun tietävät kokemuksesta, miltä tuntuu olla vaihtari. He esimerkiksi lisäsivät meidät vuosikurssin omaan facebook-ryhmään, ja antoivat tunnukset yhteiseen sähköpostiin, johon osa kurssien luentoprujuista lähetetään. Parin tytön kanssa käytiin sairaalan kanttiinissa kahvilla luennon jälkeen, ja oli tosi mukavaa kuulla heidän vaihtokokemuksistaan ja myös Maltan logopedian opinnoista. Maltalla opinnot kestävät neljä vuotta, ja viimeisen vuoden opiskelijat kirjoittavat nyt kandia. Heillä on siis tietenkin hirveä kandistressi päällä ja oli puhetta että voitaisiin järjestää yhteistä tekemistä loppukeväästä, kun he saavat kandit valmiiksi. Olis tosi mukavaa tutustua heihinkin paremmin!

Pienelle ryhmälle riittää minikokoinen luento"sali"

Sen verran mitä ollaan kyselty ja katseltu lukujärjestyksiä, on Maltalla paljon samoja kursseja kuin meillä. Perusasiat on tietenkin kaikkialla opeteltava. Käytännön hommiakin täällä päästään tekemään opintojen aikana, mutta omia asiakkaita maltalaiset eivät saa. Klinikkatyöskentelyä kuuluu lukukauteen 75 tuntia, ja se toteutuu eri sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Maltalaiset suunnittelevat ja toteuttavat terapiakertoja ohjaavan opettajan avustuksella, mutta asiakas saatetaan jakaa työskentelyparin kanssa, eikä ole määrättyä, kuinka monta terapiakertaa yhden asiakkaan kanssa toteutetaan. Toisaalta maltalaiset pääsevät myös klinikoilla työskentelemään useammantyyppisten asiakkaiden kanssa kuin me Suomessa. Tytöt, joiden kanssa ollaan juteltu, kuitenkin kadehtivat sitä, miten me ehditään nähdä asiakkaidemme edistyminen ihan eri tavalla kuin he lyhyissä terapiapätkissä. Ja arvelivat, että pidempien jaksojen aika ehtii varmaan kiintyä asiakkaaseen, mikä onkin ihan totta!

Koska opiskelu on tuntunut tähän mennessä näin iisille, ollaan varmoja, että kuollaan sitten kevään päätteeksi tentteihin. Saattapi olla, että joudutaan oikeasti pänttäämään niitä varten!